torstai 25. kesäkuuta 2020

Toivepostaus: Lentäjän teoriakoulutus (osa 3/3)

Lentäjäkoulutuksen oppiaineita käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa käsittelen osiot 060 Navigation, 070 Operational Procedures, 080 Principles of Flight, sekä 090 CommunicationsJuttusarjan ensimmäinen postaus löytyy täältä  ja toinen osa täältä.

---

060 Navigation

Osio 060 on massiivinen paketti, koska molemmat sen oppiaineet ovat yksinäänkin erittäin laajoja. Omalla kohdallani elämää ATPL-vaiheessa helpotti paljon, että olin jo kertaalleen suorittanut 062:n mittarikelpuutusta hankkiessani ja ATPL-vaihe ei lisännyt sen päälle juuri mitään uutta. 

061 General Navigation

Kavereiden kesken GNAV:na tunnettu aine on pitkälti tuulahdus vanhaa maailmaa - ajalta, jolloin reittejä plottailtiin manuaalisesti ja tähtien perusteella suunnistaminen oli tärkeä perustaito. Tähdistä suunnistaminen ei enää (onneksi?) kuulu oppimistavoitteisiin.

Nykypäivän pilotti ei tule käyttämään moniakaan täällä opeteltavia menetelmiä viranomaiskokeen jälkeen mutta yleissivistyksen kannalta asia on mielenkiintoista. Ja toki monet GNAV:ssa opeteltavat asiat toimivat perustana sille, miten nykyaikaiset suunnistusjärjestelmät toimivat.

GNAV on myös yksi matikkapainotteisimmista aineista, trigonometrian perusteet kannattaa ottaa haltuun viimeistään tässä vaiheessa. Tai sitten hankkia aivan maagiset taidot kakkaran käytössä.
  • Helppo koekysymys: Lähdet matkalle A:sta B:hen (475 NM) klo 10.00. Aikataulun mukainen saapumisaikasi B:hen on 11.30. Klo 10.40 olet 190 NM päässä A:sta. Millä maanopeudella ehdit ajoissa perille B:hen?
  • Vaikea koekysymys: Käännyt pohjoisella pallonpuoliskolla kompassisuunnasta 330 oikealle kompassisuuntaan 040. Mikä virhenäyttämä ilma-aluksen magneettisessa kompassissa ilmenee, ja miten kompassinesteen pyörteily vaikuttaa virhenäyttämän suuruuteen?

062 Radio Navigation

Radionavissa, jota puhutellaan välillä virheellisesti RNAV:ksi (joka on oikeastaan eri juttu), käydään läpi melkein kaikki maailmanhistorian aikana kehitetyt suunnistusjärjestelmät, jotka tukeutuvat sähkömagneettisen spektrin taajuusväliin 3 Hz - 300 GHz. Käytännössä jo viime vuosituhannella kuopatut Loran ja Omega sentään on pudotettu pois mutta NDB:n ihanuuksia opetellaan vielä täyttä häkää.

Paljon asiallista tietoa ja jonkin verran ihan silkkaa kiusantekoa - oppimistavoitteissa on ollut esimerkiksi GNSS-järjestelmien satelliittien kellojen speksejä ym. äärimmäisen relevanttia. Onneksi näidenkin kohdalla on tehty järkeistämistä ja kysymykset menevät koko ajan parempaan suuntaan.

062:ssa käsitellään suunnistusjärjestelmät, joilla kuvan Embraer löysi Rovaniemelle kesällä 2018.

  • Helppo koekysymys: Mikä on suurin etäisyys kentästä, jolla 3000 jalan korkeudella lentävä ilma-alus voi kuulla lennonjohdon radiolähetyksen?
  • Vaikea koekysymys: Montako ja minkä tyyppisiä kelloja Galileo-paikannusjärjestelmän satelliitissa on?

070 Operational Procedures

Opsin pitäisi periaatteessa käsitellä käytännön operointia, mutta oppiaineena se on paikoin vähän rikki. Kyseessä on tosi mielenkiintoinen aine mutta koekysymysten luonne on nyrjäyttänyt opsin opiskelun jossain määrin täysin turhien lukuarvojen ulkoa opetteluksi - esimerkiksi legendaarisiksi muodostuneet kysymykset palosammuttimien määrästä isoissa koneissa eivät ole ihan lähellä sitä osaamista, jota ATPL-pahvin haltijalta tosielämässä odotetaan.

Jokaisella lentoyhtiöllä on omat operations manualit, joiden mukaan käytännön työtä tehdään joten oppiaine opsin voisi ajatella jonkinlaisena valmennuskurssina oikeiden ops manuaalien opiskeluun. On siellä paljon hyvääkin asiaa mukana mutta osa tuntuu täytemateriaalilta, jolla ei kuulemma ole käyttöä kokeiden jälkeen.

Merkittävähkö osa sisällöistä on päällekkäisiä 010 ilmailulain kanssa, ja muutenkin 070 on melkoinen kokoelma muita aineita (vielä vähän aikaa sitten 070 oppimistavoitteissa oli jopa ruudukkonavigointia, mutta se on sittemmin poistunut). En suosittelisi yrittämään ihan ensimmäisten aineiden joukossa, ellet sitten halua yrittää myös toisen kerran.
  • Helppo koekysymys: Aiheuttaako siipiin maassa kertynyt jää riskejä lennon suorittamiselle?
  • Vaikea koekysymys: Kuinka monta palosammutinta tulee olla lentokoneessa, jossa on 501-600 matkustajapaikkaa?
070 kertoo, että koneella ei saa lentää tässä kunnossa ja 080 kertoo syyt.

080 Principles of Flight

POF - alias aeromystiikka - on AGK:n ohella aine, jonka sisällöt poikkeavat merkittävästi helikopteri- ja lentokonepuolen oppilailla. Minulla ei ole kovin tarkkaa käsitystä kopteri-POFfissa luettavista asioista mutta veikkaisin, että siellä ei paljon transsoonisesta virtauksesta ja shokkiaalloista puhuta. Ellei sitten roottorin lavan osalta... no eipä mennä niin syvälle.

081 Principles of Flight (Aeroplane)

Äärimmäisen kiehtova ja monien mielestä vaikea aine, jonka ymmärtämisessä taas se pienikin lentokokemus auttaa aivan hurjasti. Ei käy kateeksi niitä opiskelijoita, jotka joutuvat puskemaan koko ATPL-paketin läpi ennen ensimmäistäkään lentotuntia - POF on siinä tilanteessa varmasti täyttä tuskaa.

Vaikka lentokoneen ilmassa pysymisen teoreettista taustaa ei vieläkään ole aukottomasti pystytty selittämään, POF:ssa käydään läpi sopivilta osin yksinkertaistettu teoria tämän ilmailutoimialan kannalta kohtuullisen merkittävän ilmiön takana sekä joitakin sen sovellutuksia.
  • Helppo koekysymys: Lentokoneen nostovoimakerroin kiihtymättömässä vaakalennossa on 0,35. Kohtauskulman kasvattaminen yhdellä asteella kasvattaa nostovoimakerrointa 0,079:llä. Pystysuuntainen puuska muuttaa kohtauskulmaa kahdella asteella. Minkä kuormituskertoimen tämä puuska aiheuttaa?
  • Vaikea koekysymys: Jos vakiokierrospotkurin kierrosvipua työnnetään eteenpäin lentokoneen liukuessa tyhjäkäyntiteholla ja vakioilmanopeudella, miten potkurin lapakulma ja lentokoneen pystynopeus käyttäytyvät?

Aeromystiikan ydinasiat yhdessä kuvassa.

090 Communication

Tällä kertaa "viimeisin, muttei vähäisin" -sananparsi sakkaa - Communication-osio on aivan ehdottomasti asiasisällöltään köykäisin osio teoriakoulutuksessa. Jos siis olet ehtinyt lentää edes vähän. Mikäli joudut aloittamaan koulutuksen ATPL-teorioilla ilman yhtään lentotuntia, vaatii tämäkin osio varmasti työtä.

091 & 092 VFR/IFR Communications

Vaikka osio on jaettu kahteen oppiaineeseen, ovat nämä hyvin pitkälti samaa asiaa ja sen vuoksi ne kannattaa ehdottomasti opiskella samanaikaisesti. Käytännössä erot tulevat siitä, että VFR-osiossa käydään perussetin lisäksi läpi joitakin VFR-lentämiselle tyypillisiä asioita kun taas IFR-osiossa tulee perussetin päälle IFR-lentämiselle spesifit asiat.

VAROITUS: koetilanteessa nämä helpot pikkuaineet ovat petollisia! Kysymyksiä on vain 24 per aine, jolloin virheitä ei kestä tulla kuin 6. 
  • Helppo koekysymys: Lausutaanko radioaakkonen "R" muodossa "Romeo", "Roger", "Rome", vai "Roope"?
  • Vaikea koekysymys: -
---

Tämä oli minun näkemykseni teoriaopinnoista. Joku toinen voi kokea aineet jollakin toisella tavalla, joten tämän perusteella ei kannata laatia omaa lukujärjestystään. Viranomaiskokeistahan on sinänsä aika helppoa selvitä, katsoo vain EASAn sivuilta mitä asioita kokeissa voidaan kysyä ja opettelee ne - mitään muuta ei vaadita. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin hyvin onnellinen, että se aika on minun osaltani ohitse.

Kysy, kritisoi tai kommentoi sähköpostitse tai blogin kommenteissa. Voit mielellään myös ehdottaa aiheita uusille postauksille, täällä koronakesälaitumella uudet ideat ilmailupostauksiksi ovat katoava luonnonvara. 

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Lentäjien juhannus

Tämän lentäjän juhannuksessa ei ole tänä vuonna muuta lentävää, kuin sääsket. Tähän mennessä ehdottomasti ilmailullisin juhannukseni oli Kauhavalla kesällä 2004, kun kävin ihan asiasta tehden intin jälkeen osallistumassa perinteikkääseen Lentäjien juhannus -tapahtumaan turistina. Harmi, ettei tullut käytyä enää toista kertaa - tapahtuman historia päättyi vuoteen 2014 Lentosotakoulun lakkauttamisen myötä.

Ohessa muutamia kuvamuistoja kyseiseltä reissulta. Käytössäni ollut kameratekniikka ei ollut järin hääviä tuolloin mutta kyllä pokkarillakin välillä onnistuu, kun tarpeeksi paljon laukoo.

---

Finnairin MD-82 käytti yleisöä maisemalennoilla.

Vinkoilla tehtiin mm. 12 koneen osasto.

Lentäjien juhannuksessa kävi väkeä aivan kohtuullisesti.

Oheistoimintaa oli tivolista rokkikonserttiin.

Ja lentokoneitakin riitti. Etualalla Vinkan edeltäjä Saab Safir.

Tämä härveli ei (onneksi) lentänyt.

Jenkkien F-15 taiteellisesti vastavaloon kuvattuna.

Ilmeestä päätellen myös saksalaisten F-4 viihtyi Kauhavalla.

"Ruotsalaisten Hoowkki" eli SK 60.

Midnight Hawks valmistautuu esitykseensä.

Mädäri poistuu. Olisi nätti kuva vähän paremmalla kameralla otettuna! 

---

Juhannuksen kunniaksi, aiheeseen löyhästi liittyvä avitaatiovisa: 

Miksi Ilmavoimat ei käyttänyt Fokker-kuljetuskoneitaan taitolentoon? 
  • Viiden pisteen vihje: koko visa on oikeasti vitsi.
  • Kolmen pisteen vihje: vastaus ei liity koneen suorituskykyyn.
  • Yhden pisteen vihje: vastaus liittyy taitolentoryhmän nimeen.
Tämän tietovisan tekijänoikeudet kuuluvat Kauhavan-aikaiselle lentoparilleni Antille - terveisiä sinne!

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Toivepostaus: Lentäjän teoriakoulutus (osa 2/3)

Lentäjäkoulutuksen oppiaineita käsittelevän juttusarjan toisessa osassa käsittelen osiot 030 Flight Performance and Planning, 040 Human Performance and Limitations ja 050 Meteorology. Juttusarjan ensimmäinen postaus löytyy täältä.

---

030 Flight Performance and Planning

Osio 030 on jaettu kolmeen oppiaineeseen; 031 Mass and Balance, 032 Performance, sekä 033 Flight Planning and Monitoring. Tämäkin on todella laaja kokonaisuus ja huomionarvoista on, että vaikka 031, 032 ja 033 ovat erillisiä oppiaineita, niillä on paljon yhteistä sisältöä. Oma kokemukseni on, että 033:n oppimateriaaleissa usein oletetaan lukijan tuntevan 031:n ja 032:n sisällöt ja aineisto rakentuu tukevasti niiden päälle. Tokikin tämä voi vaihdella oppimateriaalien tuottajasta riippuen.


031 Mass and Balance

Mass and Balancessa pääsee pitkälle, kun ymmärtää mekaniikan perusteita - momentti on voima kertaa varsi, jne. Kokeissa pärjäämistä helpottaa muutaman kaavan muistaminen ja kun varsinaista teoriaa ei ole hirveän paljoa, on kyseessä yksi helpoimmista aineista.

Tämän koneen painopistelaskelma meni vähän pieleen.

Mass and Balancessa eteen tulevat määritelmät (Dry Operating Mass, Traffic Load, Variable Load, jne.) kannattaa opetella kunnolla, koska niitä tarvitaan myös muissa 030-ryhmän aineissa. Ja toki myös tosielämässä. Vaikka kyseessä on helpohko aine, sitä ei kannata vähätellä koska asia on erittäin tärkeää - väärin laskettu painopiste voi tappaa.
  • Helppo koekysymys: Mitä massakeskipiste tarkoittaa?
  • Vaikea koekysymys: -

032 Performance (Aeroplane)

Paljon ulkoa muistettavia kertoimia ja määräyksiä. Vanhaan (hyvään?) aikaan kokeessa on saanut olla mukana CAP698-manuaali mutta määräyksiä on sittemmin kiristetty, ja monet manuaalin sisällöistä ovat siirtyneet ulkoa opeteltaviksi. Vaikeinta tässä aineessa on muistaa, että mitä kerrointa kuului käyttää missäkin tilanteessa - itse laskut ovat sen jälkeen aika helppoja. 

Tällaiset graafit (CAP698 3.10) ovat perffin helpointa sisältöä, jos kuvanlaatu on kunnossa.

Ennen perffin lukemista aerodynamiikan (081 POF) perusteet kannattaa olla hallussa, koska nostovoima- ja vastuskäppyrät sekä niiden soveltaminen ovat täälläkin keskeistä sisältöä. Inhottavaksi aineen tekee välillä vastaan tulevat suoritus­kyky­graafin­tulkinta­tehtävät, joissa vastaus­vaihto­ehdot ovat liian lähellä toisiaan jotta niitä pystyisi luotettavasti erottamaan epäselvän monisteen perusteella - onneksi nämä ovat poistumassa kysymyspankista hyvää vauhtia ja tilalle tulee järkevämpiä tehtäviä.
  • Helppo koekysymys: Mitä TODA tarkoittaa?
  • Vaikea koekysymys: Veikkaa liitteenä olevan suttuisen monisteen perusteella, mikä neljästä toisiaan lähellä olevista vastaus­vaihto­ehdoista on Se Oikea?

033 Flight Planning and Monitoring

Kavereiden kesken FPM:nä tunnettu aine on tämän kolmikon - ja ehkäpä koko teoriakoulutuksen - kuninkuuslaji. Täysin uutta asiaa ei tule hirveän paljoa joten suosittelisin vahvasti, että FPM on tentittävänä viimeisten oppiaineiden joukossa (jos järjestykseen on mahdollista itse vaikuttaa). Asioiden ymmärtäminen on helpompaa, jos 010, 031, ja 032 ovat hyvin hallussa sekä 050, 061 ja 070 edes jollakin tasolla tiedostettuja.

Aineelle tyypillisiä aiheita ovat lentoaikaan ja polttoaineenkulutukseen liittyvät laskut sekä täsmäkysymykset lennonsuunnittelua ja -suorittamista koskevista määräyksistä. Kakkaran käyttö on hyvä olla hallussa, ellet halua opetella ulkoa kaikkia mahdollisia muuntokertoimia ja kaavoja ja hoitaa tehtäviä taskulaskimella - sekin kuulemma sopii joillekin, itse preferoin kakkaraa.
  • Helppo koekysymys: Lennettyäsi 16 minuuttia nopeudella 100 kts TAS ja 20 kts myötä­tuuli­komponentilla, sinun täytyy palata lähtö­pisteeseen. Milloin olet perillä lähtöpisteessä?
  • Vaikea koekysymys: Eräällä reitillä on neljä mahdollista lentopintaa, joista kullakin on määrätty nopeus (M). Mikä seuraavista lentopinnoista mahdollistaa suurimman maanopeuden?
    A) FL370 M 0,80 T -60C HWC 15 kts
    B) FL330 M 0,78 T -60C HWC 5 kts
    C) FL290 M 0,80 T -55C HWC 15 kts
    D) FL270 M 0,76 T -43C HWC 0 kts


040 Human Performance and Limitations

HPL on monien inhoama mutta periaatteessa aika helppo aine kunhan oppii, mitä asioita kysytään ja miten kysymyksenlaatijat yleensä ajattelevat. Teorioita lukiessa tuli välillä mieleen, että mihin keskivertopilotti tarvitsee näin yksityiskohtaista tietoa ihmisruumiin anatomiasta... Kokeneempien pilottien mukaan osa opeteltavista knopeista onkin tarpeellisia vain yhdessä tilanteessa, johon kukaan ei toivottavasti joudu kovin usein uransa aikana - Traficomin tenttihuoneessa. 

HPL:n oppimateriaalit ovat sinänsä mielenkiintoista luettavaa mutta harmillisesti koekysymykset ovat (ainakin olleet) välillä melko inhottavia - konkreettisena esimerkkinä, että otin suureksi häpeäkseni hylsyn PPL-vaiheen HPL-kokeesta vaikka keskimäärin olen pärjännyt teoriakokeissa aika hyvin. 

Henkilökohtaisesti toivoisin, että aineessa siirrettäisiin hieman ihmisen anatomiaan laitettuja panoksia psykologisten ilmiöiden käsittelyn ja ymmärtämisen puolelle. Maalaisjärjellä kuvittelisin, että pilotille on hyödyllisempää ymmärtää omaa ja työparin toimintaa stressitilanteessa kuin muistaa, että minkä kammion kautta veri kiertää sydämessä.  
  • Helppo koekysymys: Miten hypoksia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn? 
  • Vaikea koekysymys: Perämies lentää hyvin kokeneen, itsevaltaisuuteen taipuvaisen kapteenin kanssa. Kapteeni syöttää autopilottiin vahingossa selvityksenvastaisen korkeuden, ja perämies huomaa tämän. Miten perämies todennäköisimmin reagoi?

050 Meteorology

Sääoppi on yksi kaikkein vaativimmista yksittäisistä aineista, koska se on kohtalaisen laaja ja paikoin melko monimutkainen. Hyvät perustiedot fysiikasta helpottavat opiskelua koska termodynamiikan perusteet, aineen olomuodot, ja monet muut lukiotason fysiikassa opiskeltavat asiat ovat tämän(kin) oppiaineen kivijalka. Ja toki niiden päälle tulee paljon muuta, kun käydään läpi maapallon eri alueiden tyypilliset sääolosuhteet ja niiden vaikutus lentämiseen.

Tärkeä aine, jota on paljon helpompi ymmärtää, kun on lentänyt edes vähän. Sääoppi on myös sikäli mukava oppiaine, että sitä voi helposti kertailla ihan vain katsomalla pihalle - nyt on näkyvissä tuollaisia pilviä, mikäs rintama sieltä lähestyykään?

Geostroofiset ja gradienttituulet puhaltavat helposti pään sekaisin.
  • Helppo koekysymys: Mikä on ilman lämpötila merenpinnan tasolla standardi­olo­suhteissa?
  • Vaikea koekysymys: Kuinka monta myrsky­matala­painetta Darwinin länsipuolella keskimäärin muodostuu yhden vuoden aikana?
---

Sellaisia havaintoja näistä aineista. Korjaa, kysy tai kommentoi suoraan kommenttiosioissa tai sähköpostitse lentoon.blog@gmail.com

Juttusarjan kolmas ja viimeinen osa tulee käsittelemään kokonaisuudet 060 Navigation, 070 Operational Procedures, 080 Principles of Flight sekä viimeisimpänä (ja tällä kertaa myös vähäisimpänä) 090 Communications.

torstai 4. kesäkuuta 2020

Toivepostaus: Lentäjän teoriakoulutus (osa 1/3)

Eräs lukija ehdotti, että avaisin hieman teoriakoulutuksen sisältöä - mitä ja miksi siellä opiskellaan, sekä esimerkkejä ATPL-kokeissa kysyttävistä asioista. Tästä lähtee!

---

Kaikkien lentäjäoppilaiden koulutusohjelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet ovat:
  • 010 Air Law and ATC Procedures
  • 020* Aircraft General Knowledge
  • 030* Flight Performance and Planning
  • 040 Human Performance and Limitations
  • 050 Meteorology
  • 060* Navigation
  • 070 Operational Procedures
  • 080* Principles of Flight 
  • 090* Communications
Osa (*) näistä yhdeksästä kokonaisuudesta jakautuu tarkemmin rajattuihin oppiaineisiin, jotka on tarpeellisilta osin eriytetty helikopteri- ja kiinteäsiipisten osalta. Tämän palastelun jäljiltä lentokonepuolen oppilaiden varsinaisiksi oppiaineiksi päätyvät:
  • 010 Air Law and ATC Procedures
  • 021 Airframe and Systems, Electrics, Power Plant and Emergency Equipment
  • 022 Instrumentation
  • 031 Mass and Balance
  • 032 Performance (Aeroplane)
  • 033 Flight Planning and Monitoring
  • 040 Human Performance and Limitations
  • 050 Meteorology
  • 061 General Navigation
  • 062 Radio Navigation
  • 070 Operational Procedures
  • 081 Principles of Flight (Aeroplane)
  • 091 VFR Communications
  • 092 IFR Communications
Kuten alustuksesta käy ilmi, aihe on kohtalaisen laaja, joten lukijoiden ja itseni armahtamiseksi jaan sen kolmeen osaan. Tässä sarjan ensimmäisessä postauksessa käsittelen osiot 010 ja 020.

---

010 Air Law and ATC Procedures

Tämän osion pihvi ovat säännöt ja menetelmät, joilla lennonjohdon ja muiden ilmailijoiden kanssa toimitaan. Lisäksi oppiaineeseen kuuluu mm. yleiskatsaus ilmailulainsäädännön historiaan ja nykypäivään, lähestymis- ja lähtöreittien suunnitteluperusteisiin, lentopaikkojen ja ilma-alusten luokitteluun... jne. - lähes kaikkeen, mitä voidaan ajatella kuuluvaksi lain ja sääntöjen alle.

Ilmailulaki oppiaineena sisältää käytännön kannalta hyvin tärkeitä asioita mutta joukossa on myös jonkin verran sellaista tietoa, mitä keskivertopilotti ei kaipaa enää läpäistyään viranomaiskokeet. Ilmailulaki on kokonaisuutena melko kuiva ja työläs, mutta erittäin keskeinen aine.
  • Helppo koekysymys: Lentäjä näkee lähestymisen aikana PAPI-järjestelmän valoista kaksi punaisena ja kaksi valkoisena. Mitä tämä tarkoittaa? 
  • Vaikea koekysymys: Missä kaupungissa ja minä vuonna järjestettiin ICAOn kokous, jossa määriteltiin operaattorin vastuut ilma-aluksen aiheuttaessa vahinkoa maan pinnalla oleville henkilöille tai omaisuudelle?

020 Aircraft General Knowledge

Aircraft General Knowledge eli AGK on yksi mielenkiintoisimmasta, ja samalla myös yksi haastavimmista kokonaisuuksista koko paketissa - asiaa on todella paljon ja kysymykset ovat välillä varsin pikkutarkkoja. AGK on hyvin konkreettinen aihe, koska täytyyhän pilotin ymmärtää, miten kone toimii ja miten mahdolliset häiriöt vaikuttavat eri järjestelmiin. Pieni tekniikkaharrastuneisuus auttaa ymmärtämään asioita mutta ei se välttämätöntä ole, koska liikkeelle lähdetään aivan alkeista.

021 Airframe and Systems, Electrics, Power Plant and Emergency Equipment

Jostain syystä 021 kulkee puhekielessä AGK:n nimellä, vaikka Aircraft General Knowledge kattaa sekä 021:n että 022:n yhdessä. Tajusin itse asiassa vasta tätä kirjoittaessani, että olen koko koulutuksen ajan (ja varmaan tässä blogissakin) puhunut 021:stä virheellisesti AGK:na - onneksi aineiden virallinen jaottelu on ainoa osa-alue, josta EASA ei (ainakaan vielä) ole laatinut yhtään koekysymystä.

021 keskittyy nimensä mukaisesti isompiin kokonaisuuksiin, kuten ilma-aluksen päärakenteisiin, moottoreiden toimintaan, sähköjärjestelmiin, jne. Hankalimpia aiheita (ainakin minulle) olivat sähköjärjestelmän komponenttien yksityiskohtainen toiminta ja suihkuturbiinin sisäiset ilma- ja polttoainevirtaukset.

  • Helppo koekysymys: Miten nelitahtimoottorin sylinterin kokonaistilavuus lasketaan?
  • Vaikea koekysymys: Aksiaalikompressorin vaiheiden väliset virtauskanavat ovat avartuvia, mutta ilmavirran absoluuttinen ulosmenonopeus vaiheelta on suurempi, kuin sen absoluuttinen sisääntulonopeus. Mistä tämä johtuu?

022 Instrumentation

Instrussa perehdytään ilma-aluksen mittareiden sekä lennonvalvonta- ja navigointilaitteiden toimintaan. Osansa saavat antiikkiset höyrymittarit, joissa on hammasrattaita ja aneroideja ja jousia ja mekaanisesti liikkuvia osoittimia, sekä nykyaikaisemmat lasiohjaamot ja niiden taustalla toimiva avioniikka yleisimpine vika- ja virhetilanteineen sekä niiden varalta rakennetut redundanssit. Tutuiksi tulevat myös magneettivuoanturi, laserhyrrä, FMS, IRS, AHRS, GPWS, TCAS, FDR... arviolta viisikymmentätuhatta lyhennettä tai muuten vain vaikeaa sanaa, jotka alkujärkytyksen jälkeen alkavat kuitenkin pian tuntua vanhoilta kavereilta.


Instrussa käydään läpi eri instrumenttien tekniset toimintaperiaatteet.

Kaltaiselleni insinöörisielulle instru oli yksi mukavimmista aineista, vaikka välillä gyroskoopin ryömimisiä pähkäillessä meinasikin tulla aivonyrjähdys. 

  • Helppo koekysymys: Mitä tiheyskorkeus tarkoittaa?
  • Vaikea koekysymys: Ilma-aluksen suuntahyrrä on säädetty toimimaan leveyspiirillä 45N. Kuinka paljon ja mihin suuntaan hyrrä ryömii, kun ilma-alus lentää 2 tuntia länteen 240 solmun maanopeudella leveyspiirillä 30S?
---

Heräsikö näistä kysymyksiä tai huomasitko asiavirheitä? Laita kommenttia tähän alle tai sähköpostia lentoon.blog@gmail.com, niin yritän parhaani mukaan täydentää. 

Juttusarjan seuraavassa osassa vuoroon pääsevät jättiläismöhkö 030 Flight Performance and Planning, monien inhoama 040 Human Performance and Limitations, sekä yksi kaikkein vaativimmista aineista 050 Meteorology.