torstai 17. syyskuuta 2020

Lentokentäntie

Tänään tunsin itseni pitkästä aikaa lentäjäksi, kun postilaatikosta löytyi urani ensimmäinen Liikennelentäjä-lehti. Tätä avitaatiokliimaksia lukuun ottamatta alkusyksyn ilmailullisinta antia on ollut Lentokentäntien ajaminen työmatkalla aina muutaman kerran viikossa. 

Lehden kansi kertoo kaiken oleellisen ilmailu-urastani.

Positiivista tilanteessa on se, että töitä on riittänyt kesästä asti aika sopivasti. Toimin osa-aikaisena digiproikkarina kahdessa rovaniemeläisfirmassa, joista tulee yhteenlaskettuna keskimäärin täydet viikkotunnit. Alan piirit ovat tunnetusti pienet joten sattuipa vielä, että toinen mainituista putiikeista on entisen (ja projektiluontoisesti nykyisenkin) työnantajani alivuokralaisena - kun katson työpisteeltäni oikealle ja ovi on auki, näen pari vuotta sitten tyhjentämäni työpöydän naapurihuoneessa.

Kukaan ei tiedä varmuudella, milloin pääsen taas bloggaamaan tätä kiinnostavammista omakohtaisista ilmailukokemuksista. Uutisten perusteella näyttää siltä, että Lentokentäntietä ei tarvitse ajaa päätyyn asti ihan lähiaikoina.

Harmittaako?

No totta kai. Mutta minkäpä tälle voi. 

Korona ei ole lentoliikenteen ensimmäinen, eikä varmasti myöskään viimeinen kriisi. Yhteistä kaikille kriiseille on, että jossain vaiheessa kriisi loppuu ja sitten piloteista on taas huutava pula.

tiistai 11. elokuuta 2020

Aidan toisella puolen

Arvelin viime vuoden joulukuussa, että katselisin seuraavaa talvisesonkia ikkunaruudun toiselta puolen - ATR:n ohjaamosta. Tokihan ATR ei normaalioloissa juurikaan käy Rovaniemellä mutta ajatus oli niin runollinen, että otin taiteellisen vapauden julkaista sen faktuaalisesta epätarkkuudesta huolimatta.

Kaikki tietävät mitä alkuvuodesta tapahtui ja tällä hetkellä lentotyö jouluna 2020 näyttää minun osaltani enemmän kuin epävarmalta. Toivo elää vielä, mutta realisti pettyy harvemmin kuin optimisti.

Onneksi asun tässä lähellä lentokenttää, melkein loppulähestymislinjan alla, jolloin ilma-aluksia näkee ja kuulee päivittäin. Kerran kävin kentälläkin katsomassa, kun olin sopivasti liikkeellä norralaisen vierailuaikaan - onhan se vasta maalattu ATR kaunis, eikö olekin?

Ilman koronaa istuisin tuolla.

Microsoftin uusi lentosimu julkaistaan tasan viikon päästä. Jos olisi vähän irtorahaa niin olisin tilannut kunnolliset ohjaimet ja odottaisin vesi kielellä, nyt täytyy vielä pidätellä kunnes henkilökohtainen talouskriisi taittuu.

torstai 30. heinäkuuta 2020

Kassi

Oulaisten karting-kisoista vuonna 1994 arpajaisvoittona saamani banaanifirman mainoskassi on ollut mukana monessa seikkailussa. Viimeisin (ja erikoisin) lisäys lokikirjaan on yli neljään kuukauteen venähtänyt säilytysjakso helsinkiläisen omakotitalon tyhjässä makuuhuoneessa.

Kassi on tullut kotiin.

Poikkeustilan alkaessa olin hiljattain vuokrannut huoneen mainitusta omakotitalosta, ajatuksenani käyttää sitä ensin perämieskurssin aikaisena opiskelutukikohtana ja sittemmin työasuntona töiden alkaessa parin kuukauden päästä. Universumi päätti toisin ja antoi iloksemme koronaviruksen. Ei vaatinut kummoisia ennustajanlahjoja kun maaliskuun alkupuolen uutisia seuratessani arvelin, että kurssimme tullaan todennäköisesti keskeyttämään ennen tyyppivaiheen alkua. 

Suureksi harmikseni olin oikeassa. Yhtiökoulutusvaihe oli loppumetreillä: tiistain ohjelmassa oli pelastautumisharjoituksia Finnairin uimahallissa, keskiviikkona lukujärjestyksessä oli käsikirjan A-osan kirjallinen koe ja torstaina piti alkaa tyyppikoulutus. Olimme juuri pakanneet märät pyyhkeet ja vaatteet reppuihimme FFA:n pukuhuoneessa kun saimme nykyaikaisten televiestimien kautta vahvistuksen, että tyyppikoulutus ei ala torstaina.

Tukikohtaan päästyäni alkoi evakuoinnin valmistelu. Talon omistaja oli reissussa ja kabiinikurssilla opiskeleva kämppikseni oli vastaavassa tilanteessa kuin minä, joten ohjelmassa oli pakkaamisen ohella ruokakaappien tyhjentäminen, ettei keittiöön muodostu uutta ekosysteemiä ennen kuin vuokraisäntä kotiutuu parin viikon päästä. Kämppikseni sai lennon kotimaahansa jo samalle illalle ja joutui lähtemään todella kiireellä, itse otin suosiolla pienen aikalisän ja aikataulutin kotiutumiseni perjantaille, jolloin minulle jäi torstai aikaa keskeneräisten asioiden hoitamiseksi.

Koska alkuperäinen suunnitelmani oli käyttää mainittua huonetta myöhemmin myös työasuntona, olin kuljettanut tavaraa Helsinkiin koko maaliskuun alkupuolen sillä ajatuksella, että niitä ei tarvitse ihan heti tuoda sieltä pois. Olikin alusta lähtien selvää, etten pysty ottamaan kaikkea kerralla mukaan ilman opiskelijabudjetille sopimattomia matkatavaralisiä. Suureksi onnekseni vuokraisäntä oli niin joustava, että tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi sain päättää vuokrasopimukseni ilman irtisanomisaikaa ja saatoin vieläpä jättää tarinamme pääesineen säilytykseen Helsinkiin myöhempää noutoa varten - tässä vaiheessa elättelin vielä toivoa, että tilanne normalisoituisi pian ja koulutus jatkuisi jo kesän aikana.

Kuten sittemmin kävi ilmi, toiveeni kesäisestä tyyppikurssista oli turhan optimistinen. 

Kassi pääsi pitkän odottelun jälkeen kotiin heinäkuun lopulla, kun sille järjestyi kyyti pakun peräkontissa Keminmaahan asti, josta kävin sen noutamassa ohikulkumatkallani Ouluun. Sinänsähän yhden putkikassin tarina on maailman mittakaavassa aika mitätön nyanssi mutta päätin jakaa sen esimerkkinä siitä, minkälaisia logistiikkapulmia koronakevät saattoi aiheuttaa pienelle ihmiselle kaiken muun hämmingin lisäksi.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Osa-aikakesäprojektipäällikkö ja koronakassakriisin karkotus

Vanhan sanonnan mukaan routa ajaa porsaan kotiin. Tähänastinen kesä on ollut säiden puolesta roudaton mutta talouspuolella kyyti tuntui sitäkin kylmemmältä, kun odotettujen lentotöiden sijaan alkoi työttömyys - tämän porsaan kohdalla koti tarkoittikin tilapäistä paluuta vanhan ammatin pariin, kun muutaman kuukauden toimettomuuden jälkeen löysin itseni osa-aikaisena kesäproikkarina kahden rovaniemeläisyrityksen palkkalistoilta (samaan aikaan).

Projektipäällikön tärkein työväline on kahvimuki. Kakkosena tulee Excel tai Sheets.

Lyhyt kertaus uusille lukijoille: olen työskennellyt 2008-2018 markkinointiviestinnän ja web-kehityksen parissa. Aloitin lentäjäopintoni kesällä 2018 ja valmistuin talvella 2020, jonka jälkeen jatkoin heti seuraavana maanantaina Norran perämieskurssilla. Kurssi keskeytettiin ennen tyyppivaihetta koronan vuoksi ja tätä kirjoittaessani odotan sen jatkumista.

--

Koronan talousvaikutuksista on puhuttu paljon julkisuudessa. Worst case scenarioihin verrattuna meidän perheen tilanne voisi olla huonompikin mutta eihän se kivalta tuntunut tajuta, että käden ulottuvilla siintänyt opiskelijaelämän loppu siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Kun opiskelijasta työttömäksi muljahtaneen iskän lisäksi äiskäkin pääsi lomautuksien makuun, piti alkaa jo ihan tosissaan miettiä, miten laskut maksetaan ennen kuin päivärahahakemukset tuottavat satoa.

Onneksi pankki tarjoaa lyhennysjoustoa asuntolainaan. Onneksi opintolainojen lyhennys alkaa vasta ensi vuonna. Onneksi luottokortissa on riittävästi virtaa. Onneksi on hyvinvointivaltio.

"Sitten kun meillä on rahaa..." on tämän kevään myötä ollut usein käytetty lauseenaloitus myös lasten taholta - ymmärrettävästi kaikki isommat investoinnit ovat olleet jäissä jo jonkin aikaa ja aamiaispöydässä on tarjottu sitä vähän halvempaa mehulaatua. Pienempikin ymmärtää, että rahaa saa kun käy töissä mutta sitä piti selittää vähän enemmän, että miksei elintaso ole jo palautunut normaaliksi vaikka isillä on taas ollut töihin liittyviä palavereita ja muuta puuhaa. Vaikeahan sitä on viisivuotiaan hahmottaa, että osa-aikatyöllä tienaa tavallista vähemmän ja sitten kun se palkka aikanaan tulee tilille, sillä pitää ensin maksaa koronakevään kartuttamaa luottokorttivelkaa ja kaikkea muuta tylsää.

No nyt on kuitenkin jotain tekemistä, josta saa jonkinlaista palkkaa. Työn, opiskelun, tai muun mielekkään tekemisen merkitystä hyvinvoinnillekaan ei passaa vähätellä - huomasin yllätyksekseni itsekin, että vaikka oli aikaa lepäillä ja harrastaa ja tehdä vaikka mitä mukavaa, toimettomuus aiheutti ajoittain selkeää ärtyneisyyttä ja lapsille tuli korotettua ääntä huomattavasti normaalia herkemmin. Pahoittelut siitä vielä tätäkin kautta, jos päädytte joskus näitä lukemaan.

--

Se menneestä, nyt tähän päivään ja osa-aikakesäprojektipäällikön jännittäviin seikkailuihin internetin ihmemaassa! 

Tai no... niistä seikkailuista ei synny kovin jännittävää kertomusta, joka liimaisi lukijan tuolinreunalle. Parin vuoden tauon aikana oli tullut pari uutta työkalua ja uusissa firmoissa on vähän erilaiset työtavat, mutta itse työ sinänsä on samaa kuin ennenkin - sovitaan asioita, tehdään tehtävälistoja ja vahditaan aikatauluja. Ja juodaan kahvia - vatsa joutuu todella koville sosiaalisen kahvin määrästä, jos erehtyy siirtymään kotikonttorilta toimistolle.

Ihan mukavaa olla taas töissä mutta odotan kyllä innolla tyyppikurssin alkamista.

torstai 25. kesäkuuta 2020

Toivepostaus: Lentäjän teoriakoulutus (osa 3/3)

Lentäjäkoulutuksen oppiaineita käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa käsittelen osiot 060 Navigation, 070 Operational Procedures, 080 Principles of Flight, sekä 090 CommunicationsJuttusarjan ensimmäinen postaus löytyy täältä  ja toinen osa täältä.

---

060 Navigation

Osio 060 on massiivinen paketti, koska molemmat sen oppiaineet ovat yksinäänkin erittäin laajoja. Omalla kohdallani elämää ATPL-vaiheessa helpotti paljon, että olin jo kertaalleen suorittanut 062:n mittarikelpuutusta hankkiessani ja ATPL-vaihe ei lisännyt sen päälle juuri mitään uutta. 

061 General Navigation

Kavereiden kesken GNAV:na tunnettu aine on pitkälti tuulahdus vanhaa maailmaa - ajalta, jolloin reittejä plottailtiin manuaalisesti ja tähtien perusteella suunnistaminen oli tärkeä perustaito. Tähdistä suunnistaminen ei enää (onneksi?) kuulu oppimistavoitteisiin.

Nykypäivän pilotti ei tule käyttämään moniakaan täällä opeteltavia menetelmiä viranomaiskokeen jälkeen mutta yleissivistyksen kannalta asia on mielenkiintoista. Ja toki monet GNAV:ssa opeteltavat asiat toimivat perustana sille, miten nykyaikaiset suunnistusjärjestelmät toimivat.

GNAV on myös yksi matikkapainotteisimmista aineista, trigonometrian perusteet kannattaa ottaa haltuun viimeistään tässä vaiheessa. Tai sitten hankkia aivan maagiset taidot kakkaran käytössä.
  • Helppo koekysymys: Lähdet matkalle A:sta B:hen (475 NM) klo 10.00. Aikataulun mukainen saapumisaikasi B:hen on 11.30. Klo 10.40 olet 190 NM päässä A:sta. Millä maanopeudella ehdit ajoissa perille B:hen?
  • Vaikea koekysymys: Käännyt pohjoisella pallonpuoliskolla kompassisuunnasta 330 oikealle kompassisuuntaan 040. Mikä virhenäyttämä ilma-aluksen magneettisessa kompassissa ilmenee, ja miten kompassinesteen pyörteily vaikuttaa virhenäyttämän suuruuteen?

062 Radio Navigation

Radionavissa, jota puhutellaan välillä virheellisesti RNAV:ksi (joka on oikeastaan eri juttu), käydään läpi melkein kaikki maailmanhistorian aikana kehitetyt suunnistusjärjestelmät, jotka tukeutuvat sähkömagneettisen spektrin taajuusväliin 3 Hz - 300 GHz. Käytännössä jo viime vuosituhannella kuopatut Loran ja Omega sentään on pudotettu pois mutta NDB:n ihanuuksia opetellaan vielä täyttä häkää.

Paljon asiallista tietoa ja jonkin verran ihan silkkaa kiusantekoa - oppimistavoitteissa on ollut esimerkiksi GNSS-järjestelmien satelliittien kellojen speksejä ym. äärimmäisen relevanttia. Onneksi näidenkin kohdalla on tehty järkeistämistä ja kysymykset menevät koko ajan parempaan suuntaan.

062:ssa käsitellään suunnistusjärjestelmät, joilla kuvan Embraer löysi Rovaniemelle kesällä 2018.

  • Helppo koekysymys: Mikä on suurin etäisyys kentästä, jolla 3000 jalan korkeudella lentävä ilma-alus voi kuulla lennonjohdon radiolähetyksen?
  • Vaikea koekysymys: Montako ja minkä tyyppisiä kelloja Galileo-paikannusjärjestelmän satelliitissa on?

070 Operational Procedures

Opsin pitäisi periaatteessa käsitellä käytännön operointia, mutta oppiaineena se on paikoin vähän rikki. Kyseessä on tosi mielenkiintoinen aine mutta koekysymysten luonne on nyrjäyttänyt opsin opiskelun jossain määrin täysin turhien lukuarvojen ulkoa opetteluksi - esimerkiksi legendaarisiksi muodostuneet kysymykset palosammuttimien määrästä isoissa koneissa eivät ole ihan lähellä sitä osaamista, jota ATPL-pahvin haltijalta tosielämässä odotetaan.

Jokaisella lentoyhtiöllä on omat operations manualit, joiden mukaan käytännön työtä tehdään joten oppiaine opsin voisi ajatella jonkinlaisena valmennuskurssina oikeiden ops manuaalien opiskeluun. On siellä paljon hyvääkin asiaa mukana mutta osa tuntuu täytemateriaalilta, jolla ei kuulemma ole käyttöä kokeiden jälkeen.

Merkittävähkö osa sisällöistä on päällekkäisiä 010 ilmailulain kanssa, ja muutenkin 070 on melkoinen kokoelma muita aineita (vielä vähän aikaa sitten 070 oppimistavoitteissa oli jopa ruudukkonavigointia, mutta se on sittemmin poistunut). En suosittelisi yrittämään ihan ensimmäisten aineiden joukossa, ellet sitten halua yrittää myös toisen kerran.
  • Helppo koekysymys: Aiheuttaako siipiin maassa kertynyt jää riskejä lennon suorittamiselle?
  • Vaikea koekysymys: Kuinka monta palosammutinta tulee olla lentokoneessa, jossa on 501-600 matkustajapaikkaa?
070 kertoo, että koneella ei saa lentää tässä kunnossa ja 080 kertoo syyt.

080 Principles of Flight

POF - alias aeromystiikka - on AGK:n ohella aine, jonka sisällöt poikkeavat merkittävästi helikopteri- ja lentokonepuolen oppilailla. Minulla ei ole kovin tarkkaa käsitystä kopteri-POFfissa luettavista asioista mutta veikkaisin, että siellä ei paljon transsoonisesta virtauksesta ja shokkiaalloista puhuta. Ellei sitten roottorin lavan osalta... no eipä mennä niin syvälle.

081 Principles of Flight (Aeroplane)

Äärimmäisen kiehtova ja monien mielestä vaikea aine, jonka ymmärtämisessä taas se pienikin lentokokemus auttaa aivan hurjasti. Ei käy kateeksi niitä opiskelijoita, jotka joutuvat puskemaan koko ATPL-paketin läpi ennen ensimmäistäkään lentotuntia - POF on siinä tilanteessa varmasti täyttä tuskaa.

Vaikka lentokoneen ilmassa pysymisen teoreettista taustaa ei vieläkään ole aukottomasti pystytty selittämään, POF:ssa käydään läpi sopivilta osin yksinkertaistettu teoria tämän ilmailutoimialan kannalta kohtuullisen merkittävän ilmiön takana sekä joitakin sen sovellutuksia.
  • Helppo koekysymys: Lentokoneen nostovoimakerroin kiihtymättömässä vaakalennossa on 0,35. Kohtauskulman kasvattaminen yhdellä asteella kasvattaa nostovoimakerrointa 0,079:llä. Pystysuuntainen puuska muuttaa kohtauskulmaa kahdella asteella. Minkä kuormituskertoimen tämä puuska aiheuttaa?
  • Vaikea koekysymys: Jos vakiokierrospotkurin kierrosvipua työnnetään eteenpäin lentokoneen liukuessa tyhjäkäyntiteholla ja vakioilmanopeudella, miten potkurin lapakulma ja lentokoneen pystynopeus käyttäytyvät?

Aeromystiikan ydinasiat yhdessä kuvassa.

090 Communication

Tällä kertaa "viimeisin, muttei vähäisin" -sananparsi sakkaa - Communication-osio on aivan ehdottomasti asiasisällöltään köykäisin osio teoriakoulutuksessa. Jos siis olet ehtinyt lentää edes vähän. Mikäli joudut aloittamaan koulutuksen ATPL-teorioilla ilman yhtään lentotuntia, vaatii tämäkin osio varmasti työtä.

091 & 092 VFR/IFR Communications

Vaikka osio on jaettu kahteen oppiaineeseen, ovat nämä hyvin pitkälti samaa asiaa ja sen vuoksi ne kannattaa ehdottomasti opiskella samanaikaisesti. Käytännössä erot tulevat siitä, että VFR-osiossa käydään perussetin lisäksi läpi joitakin VFR-lentämiselle tyypillisiä asioita kun taas IFR-osiossa tulee perussetin päälle IFR-lentämiselle spesifit asiat.

VAROITUS: koetilanteessa nämä helpot pikkuaineet ovat petollisia! Kysymyksiä on vain 24 per aine, jolloin virheitä ei kestä tulla kuin 6. 
  • Helppo koekysymys: Lausutaanko radioaakkonen "R" muodossa "Romeo", "Roger", "Rome", vai "Roope"?
  • Vaikea koekysymys: -
---

Tämä oli minun näkemykseni teoriaopinnoista. Joku toinen voi kokea aineet jollakin toisella tavalla, joten tämän perusteella ei kannata laatia omaa lukujärjestystään. Viranomaiskokeistahan on sinänsä aika helppoa selvitä, katsoo vain EASAn sivuilta mitä asioita kokeissa voidaan kysyä ja opettelee ne - mitään muuta ei vaadita. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin hyvin onnellinen, että se aika on minun osaltani ohitse.

Kysy, kritisoi tai kommentoi sähköpostitse tai blogin kommenteissa. Voit mielellään myös ehdottaa aiheita uusille postauksille, täällä koronakesälaitumella uudet ideat ilmailupostauksiksi ovat katoava luonnonvara. 

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Lentäjien juhannus

Tämän lentäjän juhannuksessa ei ole tänä vuonna muuta lentävää, kuin sääsket. Tähän mennessä ehdottomasti ilmailullisin juhannukseni oli Kauhavalla kesällä 2004, kun kävin ihan asiasta tehden intin jälkeen osallistumassa perinteikkääseen Lentäjien juhannus -tapahtumaan turistina. Harmi, ettei tullut käytyä enää toista kertaa - tapahtuman historia päättyi vuoteen 2014 Lentosotakoulun lakkauttamisen myötä.

Ohessa muutamia kuvamuistoja kyseiseltä reissulta. Käytössäni ollut kameratekniikka ei ollut järin hääviä tuolloin mutta kyllä pokkarillakin välillä onnistuu, kun tarpeeksi paljon laukoo.

---

Finnairin MD-82 käytti yleisöä maisemalennoilla.

Vinkoilla tehtiin mm. 12 koneen osasto.

Lentäjien juhannuksessa kävi väkeä aivan kohtuullisesti.

Oheistoimintaa oli tivolista rokkikonserttiin.

Ja lentokoneitakin riitti. Etualalla Vinkan edeltäjä Saab Safir.

Tämä härveli ei (onneksi) lentänyt.

Jenkkien F-15 taiteellisesti vastavaloon kuvattuna.

Ilmeestä päätellen myös saksalaisten F-4 viihtyi Kauhavalla.

"Ruotsalaisten Hoowkki" eli SK 60.

Midnight Hawks valmistautuu esitykseensä.

Mädäri poistuu. Olisi nätti kuva vähän paremmalla kameralla otettuna! 

---

Juhannuksen kunniaksi, aiheeseen löyhästi liittyvä avitaatiovisa: 

Miksi Ilmavoimat ei käyttänyt Fokker-kuljetuskoneitaan taitolentoon? 
  • Viiden pisteen vihje: koko visa on oikeasti vitsi.
  • Kolmen pisteen vihje: vastaus ei liity koneen suorituskykyyn.
  • Yhden pisteen vihje: vastaus liittyy taitolentoryhmän nimeen.
Tämän tietovisan tekijänoikeudet kuuluvat Kauhavan-aikaiselle lentoparilleni Antille - terveisiä sinne!

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Toivepostaus: Lentäjän teoriakoulutus (osa 2/3)

Lentäjäkoulutuksen oppiaineita käsittelevän juttusarjan toisessa osassa käsittelen osiot 030 Flight Performance and Planning, 040 Human Performance and Limitations ja 050 Meteorology. Juttusarjan ensimmäinen postaus löytyy täältä.

---

030 Flight Performance and Planning

Osio 030 on jaettu kolmeen oppiaineeseen; 031 Mass and Balance, 032 Performance, sekä 033 Flight Planning and Monitoring. Tämäkin on todella laaja kokonaisuus ja huomionarvoista on, että vaikka 031, 032 ja 033 ovat erillisiä oppiaineita, niillä on paljon yhteistä sisältöä. Oma kokemukseni on, että 033:n oppimateriaaleissa usein oletetaan lukijan tuntevan 031:n ja 032:n sisällöt ja aineisto rakentuu tukevasti niiden päälle. Tokikin tämä voi vaihdella oppimateriaalien tuottajasta riippuen.


031 Mass and Balance

Mass and Balancessa pääsee pitkälle, kun ymmärtää mekaniikan perusteita - momentti on voima kertaa varsi, jne. Kokeissa pärjäämistä helpottaa muutaman kaavan muistaminen ja kun varsinaista teoriaa ei ole hirveän paljoa, on kyseessä yksi helpoimmista aineista.

Tämän koneen painopistelaskelma meni vähän pieleen.

Mass and Balancessa eteen tulevat määritelmät (Dry Operating Mass, Traffic Load, Variable Load, jne.) kannattaa opetella kunnolla, koska niitä tarvitaan myös muissa 030-ryhmän aineissa. Ja toki myös tosielämässä. Vaikka kyseessä on helpohko aine, sitä ei kannata vähätellä koska asia on erittäin tärkeää - väärin laskettu painopiste voi tappaa.
  • Helppo koekysymys: Mitä massakeskipiste tarkoittaa?
  • Vaikea koekysymys: -

032 Performance (Aeroplane)

Paljon ulkoa muistettavia kertoimia ja määräyksiä. Vanhaan (hyvään?) aikaan kokeessa on saanut olla mukana CAP698-manuaali mutta määräyksiä on sittemmin kiristetty, ja monet manuaalin sisällöistä ovat siirtyneet ulkoa opeteltaviksi. Vaikeinta tässä aineessa on muistaa, että mitä kerrointa kuului käyttää missäkin tilanteessa - itse laskut ovat sen jälkeen aika helppoja. 

Tällaiset graafit (CAP698 3.10) ovat perffin helpointa sisältöä, jos kuvanlaatu on kunnossa.

Ennen perffin lukemista aerodynamiikan (081 POF) perusteet kannattaa olla hallussa, koska nostovoima- ja vastuskäppyrät sekä niiden soveltaminen ovat täälläkin keskeistä sisältöä. Inhottavaksi aineen tekee välillä vastaan tulevat suoritus­kyky­graafin­tulkinta­tehtävät, joissa vastaus­vaihto­ehdot ovat liian lähellä toisiaan jotta niitä pystyisi luotettavasti erottamaan epäselvän monisteen perusteella - onneksi nämä ovat poistumassa kysymyspankista hyvää vauhtia ja tilalle tulee järkevämpiä tehtäviä.
  • Helppo koekysymys: Mitä TODA tarkoittaa?
  • Vaikea koekysymys: Veikkaa liitteenä olevan suttuisen monisteen perusteella, mikä neljästä toisiaan lähellä olevista vastaus­vaihto­ehdoista on Se Oikea?

033 Flight Planning and Monitoring

Kavereiden kesken FPM:nä tunnettu aine on tämän kolmikon - ja ehkäpä koko teoriakoulutuksen - kuninkuuslaji. Täysin uutta asiaa ei tule hirveän paljoa joten suosittelisin vahvasti, että FPM on tentittävänä viimeisten oppiaineiden joukossa (jos järjestykseen on mahdollista itse vaikuttaa). Asioiden ymmärtäminen on helpompaa, jos 010, 031, ja 032 ovat hyvin hallussa sekä 050, 061 ja 070 edes jollakin tasolla tiedostettuja.

Aineelle tyypillisiä aiheita ovat lentoaikaan ja polttoaineenkulutukseen liittyvät laskut sekä täsmäkysymykset lennonsuunnittelua ja -suorittamista koskevista määräyksistä. Kakkaran käyttö on hyvä olla hallussa, ellet halua opetella ulkoa kaikkia mahdollisia muuntokertoimia ja kaavoja ja hoitaa tehtäviä taskulaskimella - sekin kuulemma sopii joillekin, itse preferoin kakkaraa.
  • Helppo koekysymys: Lennettyäsi 16 minuuttia nopeudella 100 kts TAS ja 20 kts myötä­tuuli­komponentilla, sinun täytyy palata lähtö­pisteeseen. Milloin olet perillä lähtöpisteessä?
  • Vaikea koekysymys: Eräällä reitillä on neljä mahdollista lentopintaa, joista kullakin on määrätty nopeus (M). Mikä seuraavista lentopinnoista mahdollistaa suurimman maanopeuden?
    A) FL370 M 0,80 T -60C HWC 15 kts
    B) FL330 M 0,78 T -60C HWC 5 kts
    C) FL290 M 0,80 T -55C HWC 15 kts
    D) FL270 M 0,76 T -43C HWC 0 kts


040 Human Performance and Limitations

HPL on monien inhoama mutta periaatteessa aika helppo aine kunhan oppii, mitä asioita kysytään ja miten kysymyksenlaatijat yleensä ajattelevat. Teorioita lukiessa tuli välillä mieleen, että mihin keskivertopilotti tarvitsee näin yksityiskohtaista tietoa ihmisruumiin anatomiasta... Kokeneempien pilottien mukaan osa opeteltavista knopeista onkin tarpeellisia vain yhdessä tilanteessa, johon kukaan ei toivottavasti joudu kovin usein uransa aikana - Traficomin tenttihuoneessa. 

HPL:n oppimateriaalit ovat sinänsä mielenkiintoista luettavaa mutta harmillisesti koekysymykset ovat (ainakin olleet) välillä melko inhottavia - konkreettisena esimerkkinä, että otin suureksi häpeäkseni hylsyn PPL-vaiheen HPL-kokeesta vaikka keskimäärin olen pärjännyt teoriakokeissa aika hyvin. 

Henkilökohtaisesti toivoisin, että aineessa siirrettäisiin hieman ihmisen anatomiaan laitettuja panoksia psykologisten ilmiöiden käsittelyn ja ymmärtämisen puolelle. Maalaisjärjellä kuvittelisin, että pilotille on hyödyllisempää ymmärtää omaa ja työparin toimintaa stressitilanteessa kuin muistaa, että minkä kammion kautta veri kiertää sydämessä.  
  • Helppo koekysymys: Miten hypoksia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn? 
  • Vaikea koekysymys: Perämies lentää hyvin kokeneen, itsevaltaisuuteen taipuvaisen kapteenin kanssa. Kapteeni syöttää autopilottiin vahingossa selvityksenvastaisen korkeuden, ja perämies huomaa tämän. Miten perämies todennäköisimmin reagoi?

050 Meteorology

Sääoppi on yksi kaikkein vaativimmista yksittäisistä aineista, koska se on kohtalaisen laaja ja paikoin melko monimutkainen. Hyvät perustiedot fysiikasta helpottavat opiskelua koska termodynamiikan perusteet, aineen olomuodot, ja monet muut lukiotason fysiikassa opiskeltavat asiat ovat tämän(kin) oppiaineen kivijalka. Ja toki niiden päälle tulee paljon muuta, kun käydään läpi maapallon eri alueiden tyypilliset sääolosuhteet ja niiden vaikutus lentämiseen.

Tärkeä aine, jota on paljon helpompi ymmärtää, kun on lentänyt edes vähän. Sääoppi on myös sikäli mukava oppiaine, että sitä voi helposti kertailla ihan vain katsomalla pihalle - nyt on näkyvissä tuollaisia pilviä, mikäs rintama sieltä lähestyykään?

Geostroofiset ja gradienttituulet puhaltavat helposti pään sekaisin.
  • Helppo koekysymys: Mikä on ilman lämpötila merenpinnan tasolla standardi­olo­suhteissa?
  • Vaikea koekysymys: Kuinka monta myrsky­matala­painetta Darwinin länsipuolella keskimäärin muodostuu yhden vuoden aikana?
---

Sellaisia havaintoja näistä aineista. Korjaa, kysy tai kommentoi suoraan kommenttiosioissa tai sähköpostitse lentoon.blog@gmail.com

Juttusarjan kolmas ja viimeinen osa tulee käsittelemään kokonaisuudet 060 Navigation, 070 Operational Procedures, 080 Principles of Flight sekä viimeisimpänä (ja tällä kertaa myös vähäisimpänä) 090 Communications.